Vapaa markkinatalous ei ole vastaus aikamme kriiseihin

Helsingin sanomien pääkirjoitus julkisen vallan tiukentumisesta (HS 18.9.) on hyvin kapeakatseisti kirjoitettu, eikä siinä huomioida talousjärjestelmän resilienssiä tai tulevaisuuden kriisien ajureita. Ajankohtaiset kriisit ovat osoittaneet ikävällä tavalla elinkeinoelämävetoiseen markkinatalouteen perustuvan yhteiskuntamallin haavoittuvuuden. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat aiheuttaneet ennennäkemättömiä shokkeja globaaliin talouteen, mikä on johtanut hyvinvointivaltion perustoimintojen kuten terveydenhuollon ja ruuantuotannon kriisiytymiseen useissa maissa. Markkinat eivät ole meitä näiden kriisien vaikutuksilta pelastaneet.

Helsingin sanomien pääkirjoituksessa annetaan ymmärtää, että poliittinen ohjailu olisi useiden ongelmiemme juurisyy, vaikka juuri elinkeinoelämän ohjailema vapaa markkinatalous ajaa yhteiskuntiamme kohti kiihtyvien kriisien aikaa. Vapaan markkinatalouden suurimpia ongelmia ovat resurssien keskittyminen sekä negatiivisten seurausten kuten ympäristövaikutusten ulkoistaminen. Resurssien keskittyminen johtaa helposti lisääntyviin konflikteihin ja negatiivisten seurausten ulkoistaminen ympäristökriisin pahenemiseen.

Esimerkiksi Suomessa elikeinoelämä on ollut tiukasti ohjailemassa yritystukia, joiden järkevöittämisestä on käyty poliittista vääntöä jo yli 10 vuotta. Yritystuet ovat keskeisessä roolissa siinä, miten yritykset uudistuvat ja varautuvat kriiseihin. Koronapandemian aikaan julkinen valta pyrki parhaansa mukaan lieventämään kriisin vaikutuksia, mutta elinkeinoelämän kontrolloiman sekavan yritystukijärjestelmän seurauksena tukien järkevä kohdistaminen oli äärimmäisen hankalaa.

​Kriiseihin varautumisen vastauksena ei ole lisätä vapaata markkinataloutta vaan ennemminkin suunnata kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tutkimusvetoista talouden suunnittelua. Nykyistä demokraattisemmin ja osallistavammin toteutetulla suunnittelulla voidaan ohjata niin elinkeinoelämää kuin koko yhteiskuntaa yhden planeetan asettamiin oikeudenmukaisiin rajoihin sekä hyötyä ennustettavammasta ja kriisejä paremmin kestävästä investointiympäristöstä.
​
Kirjoittajat:
Timo Kuusiola, puheenjohtaja, Creatura Think & Do Tank ry
Matleena Käppi, opiskelija, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu (Vas.)