Väkivallattoman vastarinnan kannattaminen sotien keskellä vaatii rohkeutta

Kirjoitin tämän jutun ensimmäisen version Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuoden 2022 alussa. Seurasin siihen aikaan Ukrainan sodasta käytyä keskustelua ja surullisena huomasin, kuinka militaristinen Venäjävastainen uho valtasi yhteiskunnan. En halunnut tuolloin julkaista juttua, koska ilmapiiri oli Venäjäpelon takia niin tulehtunut, että kaikki ulostulot Venäjän näkökulman ymmärtämiseen ja väkivallattomaan ratkaisuun pyrkivät ulostulot peittyivät militaristisen uhon alle. Surullisinta oli nähdä, kuinka osa aseistakieltäytyjistäkin alkoi kannattaa militaristista lähestymistapaa. Lopulta Venäjäpelko vei Suomen osaksi Natoa.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan sekä tällä hetkellä eniten mediassa olevassa Israelin Gazassa käymässä sodassa on monia yhteneväisyyksiä. Ukrainan sota ei alkanut vuonna 2022 vaan Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Venäjän osallistuminen Ukrainan sotaan oli vaan huomattavasti vähäisempää ennen vuoden 2022 hyökkäystä. Israel on miehittänyt Itä-Jerusalemia, Länsirantaa ja Gazan kaistaa vuodesta 1967. Lisäksi Israel on saartanut Gazan kaistaa vuodesta 2007. Länsimaat eivät ole pyrkineet kummassakaan tapauksessa edistämään rauhaa vaan koittaneet kaikin tavoin vain varmistaa omat taloudelliset ja geopoliittiset etunsa. Molemmissa tapauksissa konfliktit saivat päättäjien ja median huomion vasta, kun konfliktit olivät äityneet täysimittaiseksi sodaksi.

Rauhaan on monia teitä. Tärkeintä on ymmärtää asioiden pysymättömyys. Sota päättyy aina jossain vaiheessa, jonka jälkeen koittaa rauha. Tie rauhaan voi tapahtua sotimisen kautta, joka aiheuttaa suhteetonta kärsimystä ihmisille ja muille eliölajeille. Toinen tie on väkivallaton vastarinta sekä kaikkien osapuolten ymmärrykseen perustuva rauhan rakentaminen. Väkivallattomassa vastarinnassa ei valita puolia vaan vastustetaan vain sotaa herättämällä erilaisilla väkivallattoman vastarinnan keinoilla huomioita sodan järjettömyyteen sekä ymmärrystä sodan osapuolille. Minulle inspiroivimpia rauhanrakentajia ovat olleet Thich Nhat Hanh ja Mahatma Gandhi.

Rauhanaktivisti Thich Nhat Hanhin elämä on innoittava esimerkki väkivallattoman vastarinnan voimasta
Olen itse päättänyt seurata vietnamilaisen buddhalaisen munkin ja rauhanaktivisti Thich Nhat Hanhin (Thay) väkivallattoman vastarinnan oppeja, jonka opit perustuvat Mahatma Gandhin oppeihin. Thay toimi rauhanaktivistina ja uhrien auttajana Vietnamissa  kahdessa sodassa Indokiinan sodassa sekä Vietnamin sodassa. Thay ja hänen yhteisönsä eivät halunneet valita puolia, minkä vuoksi hänen yhteisönsä sai sodan molempien puolien vihat niskaansa.

Thayn yhteisön jäseniä myös tapettiin sodan aikana. Osa Thayn oppilaista polttivat itsensä hengiltä herättääkseen huomiota sodan järjettömyydestä. Thay ei kuitenkaan millään tavalla rohkaissut oppilaitaan itsensä polttamiseen vaan ne olivat oppilaiden omia päätöksiä. Thay kuitenkin kertoi avoimesti näkemyksiään itsensä polttamisesta ja niiden merkityksestä. Thay ei pitänyt tekoja itsemurhina vaan oman kansan kärsimyksen osoittamiseen perustuvina uhrauksina. Sama näkemys on monissa muissakin buddhalaisuuteen perustuvissa kulttuureissa kuten Tiibetissä. Siksi en myöskään tässä yhteydessä käytä länsimaissa usein itsensä polttamisesta käytettyä sanaa polttoitsemurha, koska se on kulttuurisidonnainen termi. 

Vietnamin sodan aikana Thay toimi merkittävän osan ajasta Yhdysvalloissa pyrkien vaikuttamaan Yhdysvaltoihin sodan lopettamiseksi. Hän toimi tiiviissä yhteistyössä muun muassa Martin Luther King Jr:n kanssa. Yhdysvaltalaisten Vietnamin sodan vastustus oli merkittävä tekijä Yhdysvaltojen Vietnamin sodasta vetäytymiseen. Sodan päätyttyä Thay karkotettiin Vietnamista 40 vuodeksi. Sodan jälkeen Thay on tukenut sodan kaikkia osapuolia selviämään sodan aiheuttamista traumoista. Thay on järjestänyt muun muassa retriittejä yhdysvaltalaisille Vietnamin sodan veteraaneille. 

Länsimaillakin olisi peiliin katomisen paikka 
Thayn opeista tärkeimpänä pidän kaikkien osapuolten pyrkimystä ymmärtää toisiaan. Ymmärtäminen ei tarkoita samaa kuin tekojen hyväksyminen. Thay vastusti voimakkaasti Yhdysvaltojen pommituksia sekä Vietnamilaisten kapinallisten tekemiä raakuuksia. Thayn oppilaat joutuivatkin molempien osapuolten vihan kohteeksi. 

Venäjän suhteen on hyvä tajuta, ettei Putin edusta näkemyksillään Venäjän kansaa, mutta hänellä on myös omat kannattajansa. Putinin esiintymisistä huomaa, kuinka hän todella kokee Venäjän olevan länsimaiden sorron uhri. Hän tukeutuu myös valtavaan propagandakoneistoon, jonka tehtävänä on saada länsimaalaiset näyttäytymään venäläisten sortajina. Eikä hänen väitteensä ole ihan tuulesta temmattuja. Länsimaat ovat myös toiminnallaan luoneet jännitteitä länsimaiden ja Venäjän välille.

Nato on yksi suurimmista jännitteiden aiheuttajista. Nato edustaa väkivaltaista tapaa rauhan rakentamiseen. Nato ei ole tuonut maailmaan rauhaa vaan pitkittyneitä sotia. Yhdysvaltojen ja Naton rauhanprosessit ovat suurelta osin olleet epäonnistumisten värittämiä. Länsimaat ja erityisesti Yhdysvallat ovat myös tukeutuneet propagandaan ja valehteluun sotien oikeuttamisessa. Kuten Irakin sodassa, jota perusteltiin joukkotuhoaseilla, joista lopulta ei löytynyt mitään todisteita. Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen sotilaallinen nokittelu ei loppunut Neuvostoliiton hajoaamiseen ja kylmän sodan loppumiseen vaan sitä on käyty useissa sodissa kuten Koreassa, Vietnamissa, Afganistanissa ja Syyriassa. Edellä mainittuja sotia kutsutaan sijaissodiksi, jossa länsimaat ovat sotineet Venäjää ja sen liittolaisia vastaan tukien sodan vastakkaista osapuolta. 

Yhdysvaltojen sodissa on usein ollut kyse liberalistisesta demokratiaviennistä sekä omien intressien ajamisesta. Afganistanin sotaan puuttuminen oikeutettiin terroristien kukistamisella ja afganilaisten vapauttaminen Talebanin hirmuhallinnolta. Seuraukset ovat olleet katastrofaaliset ja vielä viimeisenä silauksena Talebanin hallinto palasi uudestaan valtaan eli käytännössä Yhdysvaltojen johtamalla sodalla ei saavutettu mitään vaan aiheutettiin suunnatonta kärsimystä siviileille. Yhdysvaltojen terrorismin vastainen sodan antama esimerkki on luultavasti yksi syy, miksi myös Israel kokee oikeudekseen hyökätä Gazaan. Yhdysvaltojen omat virheet eivät tietenkään oikeuta Putinin Venäjän tai Netanjahun Israelin tekoja. Putinin venäläisille syöttämä länsimaalaisten Venäjä- ja venäläisvihaa on kuitenkin helpompi perustella, koska länsimaat käyttäytyvät usein kaksinaismoralisesti arvostellessaan toisten valtioiden tekoja. 

Kaksinaismoralismi näkyy myös länsimaiden reagoinnissa Israelin Gazan hyökkäystä kohtaan. Länsimaat eivät ole tuominneet Israelin toimia. Hamasin Israeliin tekemä hyökkäys oli tietysti tuomittava teko, mutta se ei oikeuta Gazalaisten siviilien tappamista. Hamasin hyökkäyksen taustausta on hyvin erilaisia arvailuja. Yhtenä motiivina on voinut olla halu saada muut arabimaat mukaan sotaan Israelia vastaan. Hamasin hyökkäystä edelsi Israelin vuosia kestänyt Gazan saarto, mikä on ollut isoimpia kimmokkeita Hamasin hyökkäyksille. Lisähaasteen Gazan sotaan tuo Iranin ja Saudi-Arabian väliset kiistat. Iran ja Saudi-Arabia ovat käyneet sijaissotia keskenään useissa sodissa kuten Syyriassa ja Yemenissä. Saudi-Arabia ja Israel olivat lähellä suhteidensa normalisointia, joka olisi ollut Iranille suuri takaisku. Iran on ollut pitkään Hamasin tukija, joten Iranin osallisuudesta Hamasin hyökkäyksiin on ollut paljon spekulaatioita. Länsimaat ovat taas lisänneet Saudi-Arabian ja Iranin välistä kiistaa asettumalla Saudi-Arabian tukijaksi ja asettamalla samanaikaisesti mittavat pakotteet Iranille, vaikka Saudi-Arabia polkee räikeästi kansalaistensa ihmisoikeuksia sekä lietsoo toiminnallaan sotia muissa arabimaissa kuten Yemenissä. 

Länsimaiden ja erityisesti Yhdysvaltojen vetämän liittouman tulisi tajuta, että heidän tapansa rakentaa rauhaa ei ole onnistunut. Tulisi jo pikkuhiljaa ymmärtää, ettei rauhaa sotilasliitoilla vaan rauhanliitoilla. Yhdysvaltojen vetämän liittouman tavoitteena ei ole ollut vain ihmisoikeuksien ja rauhan vienti vaan Yhdysvallat on halunnut levittää omaa yhteiskuntamalliaan muihin maihin sekä turvata omat taloudelliset intressinsä. Keskeisenä tekijänä Yhdysvaltojen edistämässä yhteiskuntamallissa on ollut kapitalistinen talousjärjestelmän levittäminen. Ukrainan auttamisessa ei ole myöskään kyse pelkästä toverillisesta tuesta vaan siinä on kyse on energiapolitiikasta eli länsimaiden omien taloudellisten intressien turvaamisesta. 

Länsimaiden ja erityisesti Yhdysvalloissa vallitseva demokraattinen yhteiskuntamalli ei ole myöskään ollut aukoton menestystarina. Se on tuonut mukanaan ennennäkemättömän ympäristökriisin, eriarvoistumisen sekä populismin nousun. Siksi länsimaiden ei tulisi yrittää pakolla tuputtaa omaa yhteiskuntamalliaan muille vaan pyrkiä yhdessä muiden maiden kanssa luomaan uudenlaista globaalisti oikeudenmukaista, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntamallia. 

Rauhaa rakennetaan ymmärryksellä ei vastakkainasettelulla
Olen miettinyt Ukrainan sotaa ja suomalaisten kokemaan Venäjäpelkoa buddhalaisuuden ja Thayn elämänoppien kautta. Koen myös itse pelkoa ja vihaa tilannetta kohtaan, mutta vihani ei kohdistu mihinkään. Venäläiset sotilaat ovat ihan samalla tavalla sodan uhreja kuin kaikki muutkin sodan osapuolet. Sotilaat ovat uhkailuilla, valheilla ja manipuloinneilla pakotettuja osallistumaan Putinin sotaan. Putin ei myöskään ole mitenkään poikkeuksellinen hahmo ihmiskunnan historiassa. Ihmiskunta on kokenut useita hirmuhallitsijoita ja sotahulluja päättäjiä. Sen sijaan, että heitä käsitellään aina yksittäisinä ilmiöinä tulisi tarkastella: miksi sivilisaatioimme on luonut väkivaltaa ja sortoa ihannoivia hallitsijoita? Miksi he ovat päässeet valtaan? Miksi ylipäätään joku päätyy väkivallan kätyriksi? 

Vastausta tähän voi etsiä monelta ei kannalta, mutta oma buddhalaisuuteen perustuva vastaus löytyy ihmisen psyykkeestä. Tiedostamaton viha on sellainen voima, jonka myötä jokainen meistä voi tietyissä olosuhteissa muuttua kylmäksi tappajaksi tai sorron kannattajaksi. Hirmuhallisijoiden valtaannousu selittyy usein myös tiedostamattomuudella. Tiedostamattomasti käyttäytyviä ihmisiä on helppo manipuloida väkivaltaan toisia ihmisiä kohtaan. Ruther Bregmanin kirjassa Hyvän Historia on useita esimerkkejä, missä ihmiset ovat luulleet olevansa hyväntekijöiden puolella. Surullisin tapaus näistä on natsien aiheuttamat juutalaisvainot, joissa natseja kannattavat ihmiset uskoteltiin juutalaisten olevan kansakunnan vihollisia. 

Tässä esitettyjen seikkojen tarkoituksena ei ole luoda oikeutusta Putinin teoille. Putinin sotatoimet pitää säädä loppumaan, mutta se onnistuisi huomattavasti helpommin, jos länsimaat eivät toimillaan edistäisi Putinin luomaa länsimaapropandaa. Putinia on nimittäin hyvin vaikea pysäyttää, jos Venäjän kansa ja muut suurvallat kuten Kiina ei ole Putinin sotatoimien lopettamisen kannalla. Syynä siihen on Venäjän ydinaseet, jotka estävät viimekädessä länsimaita puolustamaan Ukrainaa sotilaallisesti. Tällä hetkellä länsimaat tukevat Ukrainaa aseavun muodosssa, jonka Venäjä ei katso vielä olevan sellaista tukea, mikä uhkaisi Venäjää. Aseavun turvin Ukraina on pystynyt puolustautumaan Venäjää vastaan tehokkaasti, mutta Venäjälle pitkittynyt sota ei ole mikään ongelma. Putin saattaa toivoakin, että pitkittyneen sodan seurauksena länsimaat menettävät kiinnostuksen Ukrainan tukemiseen ja Putin saa sen turvin vallattua ainakin Itäisen Ukrainan. Lopulta siis saattaa hyvin käydä, että Putin saavuttaa tavoitteensa ja koko aseellinen vastarinta on ollut turhaa. Sen seurauksena Ukrainalaiset kaupungit on pommitettu maantasalle ja siviilejä kuollut tuhansittain. 

Ymmärrän myös sen pelon, mikä Venäjän mahdolliseen Itä-Ukrainan miehittämiseen liittyy. Usein kuulee Venäjän hyökkäyssodan vertaamisesta toisen maailman sodan natsisaksan pysäyttämiseen Yhdysvaltojen tuella. Siinä tilanteessa täytyy myöntää, että sotilaallinen väliintulo oli pakollista. En kuitenkaan pitäisi nykyistä Venäjän tilannetta samanlaisena kuin toisen maailmansodanaikaista natsisaksaa. Maat ovat huomattavasti enemmän taloudellisesti ja materiaalisesti kytköksissä toisiinsa ja lisäksi suurvalloilla on myös ydinaseet, minkä takia suurvallat varovat aiheuttamasta sellaista selkkausta, mikä voisi johtaa suurvaltojen väliseen täysimittaiseen sotaan. Suurin vaara tällä hetkellä on maailman jakautuminen Yhdysvaltojen liittolaismaihin ja Kiinan johtamaan liittoumaan, joka voisi pitkällä aikavälillä johtaa myös suurvaltojen väliseen sotaan. Vielä tarkennuksena, että ydinaseet ovat ihmiskunnalle myös eksistentiaalinen uhka eli niiden kieltämistä tulisi edistää. On myös hyvä huomioida, että Venäjän ja Kiinan johtajat eivät välitä kansalaistensa hyvinvoinnista samalla tavalla kuin länsimaiden johtajat, minkä takia ydinsodan riski on myös todellinen, vaikka tällä hetkellä epätodennäköinen. 

Tärkeintä olisikin pyrkiä löytämään diplomaattinen ratkaisu sotatoimien lopettamiseksi sekä suurvaltojen välisen uhittelun ja kilvoittelun lopettamiseksi. Se tarkoittaa väistämättä myös suhteiden luomista Venäjään ja Venäjän liittolaisiin, mutta se ei tarkoita, että pitäisi luopua ihmissoikeuksien puolustamisesta. Ihmisoikeuksia tulisi edistää diplomaattisin ja kauppapoliittisin keinoin kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä kuitenkin länsimaat katsovat Kiinan, Turkin, Israelin ja Saudi-Arabian ihmisoikeusloukkausia läpi sormien, koska ne ovat länsimaille liian tärkeitä kauppakumppaneita. Tästä tuoreimpana esimerkkinä on Suomen asehankinnat Gazassa sotaa käyvältä Israelilta. Tuollainen kaksinaismoralismi on omiaan ruokkimaan länsimaalaisvastaisuutta monissa maissa, mikä tekee taas tilaa Putinin kaltaisille hallitsijoille. Jos länsimaat haluavat oikeasti edistää ihmisoikeuksia ja rauhaa, niin kaksinaismoralismista on päästävä eroon. 

Suomella on vahvaa osaamista ja taustaa rauhanvälittämisestä ja sen tulisi pyrkiä viemään Natoa enemmän rauhanliiton tyyppiseen suuntaan. Valitettavasti tällä hetkellä se tekee juuri päinvastoin eli lisää toiminnallaan vastakkainasettelua Yhdysvaltojen liittolaisten ja Kiinan ja Venäjän muodostaman liittouman välille. Suomen toiminnan taustalla on hallitsematon Venäjäpelko. Historia on täynnä esimerkkejä, kuinka hallitsematon pelko on johtanut sotaan, joka olisi voitu välttää. Suomella ja muilla länsimailla olisi vielä mahdollisuus valita toisin.  Yhdysvaltojen mielyttämisellä Suomi luultavasti koittaa varmistaa turvatakuita Venäjän mahdollista hyökkäystä varten. Lopputulos saattaa tosin olla juuri päinvastainen eli Suomi pahentaa Yhdysvaltojen ja Venäjän välistä kiistaa, joka voi pahimmillaan johtaa sotatoimiin maiden välille. Natomaat eivät pysty tulemaan täysimittaisesti Suomen tueksi, koska se voisi johtaa ydinsotaan. Vaikka Natomaat tulisivatkin Suomen avuksi, niin luultavammin sota muuttuisi taas yhdeksi sijaissodaksi, joka käytäisiin vuorostaan Suomen maaperällä. 

Rauhan turvaamiseksi Suomen ja EU:n tulisikin pyrkiä lieventämään Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän välisiä kiistoja toimimalla rauhansovittelijana sekä sillanrakentajana. Siinä roolissa pitää pyrkiä ymmärtämään oman ja liittolaisten toiminnan vaikutuksia sekä toisen osapuolten näkemyksiä.  Esimerkkiä ja opastusta voi hakea Thich Nhat Hanhin sekä Mahatma Gandhin opeista.
​
Kirjoittaja: 
Timo Kuusiola, Creaturan toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja

Juttuun tehdyt muutokset julkaisun jälkeen: 
13.12.2023

Jutussa aikaisemmin oli lause "Uhriluvut ovat Gazassa huomattavasti korkeampia kuin Yhdysvaltojen sodissa, mutta selitys siihen saattaa löytyä Gazan väestöntiheydestä eikä välttämättä niinkään Yhdysvaltojen erilaisesta suhtautumisesta siviiliuhreihin." Tämä lause on poistettu, koska vertaus perustui yksipuoliseen tulkintaan tilanteesta ja Israelin toimet alkavat vaikuttaa entistä enemmän kansanmurhalta. Aikaisempi arvio perustui Yuval Noah Hararin haastatteluihin, joissa hän kertoi sodan taustoista ja Israelin toimista sekä Gazan sodan yksityiskohdista, jossa mainittiin siviiliuhrien välttämisen hankaluudet. Yhdysvaltoihin kohdistuva vertaus ei kuitenkaan ole Hararin haastatteluista vaan se oli kirjoittajan itse tekemä. 

Mitä sinä voit tehdä?
Ryhdy aseistakieltäytyjäksi. 
https://antimilitaristi.fi/artikkeli/aseistakielt%C3%A4ytyminen-kuuluu-kaikille 
​
Tukea ihmisoikeusjärjestö Amnestyn työtä allekirjoittamalla vetoomuksia sekä lahjoittamalla heidän toimintaan
https://www.amnesty.fi/ 

Tukea Lääkärit ilman rajoja toimintaa lahjoittamalla
https://laakaritilmanrajoja.fi/lahjoita/kuukausilahjoitus/

Lisäämateriaalia aiheesta kiinnostuneille:

Creaturan järjestämä (23.3.2023) paneelikeskustelu mindfulness ja väkivallaton vastarinta maailman muuttamisen työkaluina 
https://youtu.be/PKmrp7pKsAc?si=Jq91czPyHsCsDbTw 

Länsijohtajien tekopyhyys Israelissa näyttää, miksi globaali etelä ei vastusta Venäjää kanssamme (HS 22.10.2023)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009933859.html   

Venäjän mediassa iloittiin Hamasin iskusta – asiantuntija kertoo, millä tahoilla voi olla merkittävä taustarooli hyökkäyksessä (YLE 9.10.2023)
https://yle.fi/a/74-20054326 

Muutosta ajavat venäläiset on lannistettu (HS 15.7.2023)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009513667.html 

Aloittaako Israel maahyökkäyksen Gazaan ja mitä sellaisesta seuraisi? (YLE 12.2.2021)
https://yle.fi/a/3-11928120 

USA:n sisä­politiikka on kaaoksessa – voiko se koitua Ukrainan kohtaloksi?
(HS 6.10.2023)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009901780.html 

Xi ja Biden tapaavat tilanteessa, jossa maailma on loksahtanut uuteen asentoon
(HS 13.11.2023)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009986958.html 
Myrskyn merkit, Onko riitojen repimä Yhdysvallat menossa kohti sisällissotaa vai New Dealin kaltaista uutta yhteiskuntasopimusta?
(Suomen Kuvalehti 28.10.2023)
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/essee-jos-trump-voittaa-vaalit-voiko-yhdysvallat-ajautua-sisallissotaan/ 

Kuinka Venäjän hyökkäyssota päättyy? 4 skenaariota (Uusi Suomi 18.11.2023)
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kuinka-venajan-hyokkayssota-paattyy-4-skenaariota-nain-ennustavat-risto-e-j-penttila-ja-ilmari-kaihko/6456a0a7-e9e9-40ed-a077-4e9a5eb68c6b 

Mitä Venäjän voitto Ukrainassa tarkoittaisi? (HS 19.11.2023)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009992591.html 

STATUS, VENÄJÄ JA SOTA – Venäjän suurvalta-aseman menettämisen pelko kylmästä sodasta Ukrainaan (Maanpuolustuskorkeakoulun Pro Gradu tutkielma 2017)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143595/SM1170.pdf;jsessionid=64B1CDF537C18510D15230D9FEBD27B4?sequence=2 

Mikä saa autoritaariset valtiot kestämään? (Ulkopolitiikka 8.3.2023)
https://ulkopolitiikka.fi/lehti/1-2023/mika-saa-autoritaariset-valtiot-kestamaan/?utm_campaign=later-linkinbio-ulkopolitiikka&utm_content=later-34760938&utm_medium=social&utm_source=linkin.bio 

Suomalaisessa Nato-keskustelussa on ydinpommin mentävä aukko (Rauhanpuolustajat 22.2.2022)
https://rauhanpuolustajat.org/suomalaisessa-nato-keskustelussa-on-ydinpommin-mentava-aukko/?fbclid=IwAR29YrxXNFGS1zkME3KzI-rslveLYu3hsgiCORfAoJ0yu-kVkgPOvMVGah8

Yhdysvallat pystyy kansallistarinallaan oikeuttamaan mitä vain ja on siinä mielessä lähellä Venäjää – mutta Yhdysvaltojen harhaluulot ovat parempia
(HS 2.7.2022)
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008901106.html 

Demokratian tila laajasti heikentynyt – erityisesti Yhdysvaltain liittolaismaissa
(Kansanuutiset 6.12.2021)
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4653661-demokratian-tila-laajasti-heikentynyt-erityisesti-yhdysvaltain-liittolaismaissa 

US airstrikes killed at least 22,000 civilians since 9/11, analysis finds (Guardian 7.9.2021
https://www.theguardian.com/global-development/2021/sep/07/us-airstrikes-killed-at-least-22000-civilians-since-911-analysis-finds?fbclid=IwAR2dqsBya6ucXIxE6spe4PJzX9vT4QwOYHP5V859f6b8mFuKthlNjp2Q5p4