Suomi ei pelastu leikkauksilla ja aseilla

Suomessa on ensi vuonna edessä eduskuntavaalit ja näyttää vahvasti siltä, että vaalien keskeisiksi teemoiksi tulevat valtion velka ja Venäjä. Useat poliitikot ja media ovat ruokkineet uhkakuvia valtion velan holtittomasta kasvusta sekä Venäjän hyökkäyksen uhasta. Näiden seurauksena on jo ennen vaaleja saatu lyötyä läpi kaksi keskeistä uudistusta, eli velkajarru ja puolustusvoimille piikki auki merkittäviin asehankintoihin. Seuraavalla hallituksella onkin edessään vaikeita valintoja, jos se haluaa pitää kiinni myös sosiaalisista ja ekologisista tavoitteista.

Suomen suurin uhka ei ole valtion velka eikä Venäjä vaan ekologinen kriisi, johon pitäisi varautua jo nyt. Suomessa ei ole varauduttu siihen, miten yhteiskuntamme kestäisi yli kahden tai kolmen asteen lämpenemisen vaikutukset. Ekologinen kriisi ja geopoliittinen tilanne aiheuttavat sen, että lähivuosikymmenet tulevat olemaan jatkuvien kriisien aikaa, vaikka ekologisen kriisin pahimmilta skenaarioilta vältyttäisiin. Suomessa ei ole vielä tajuttu, kuinka pahasti yhteiskuntamme on riippuvainen globaalin kaupan toimivuudesta.

Globaaleihin kriiseihin pitäisi varautua jo nyt muun muassa uudistamalla ruuantuotantoa, energiantuotantoa, terveydenhuoltoa sekä elinkeinorakennetta, jossa keskeistä on fossiilisesta energiasta luopuminen sekä vihreään siirtymään investoiminen. Vihreässä siirtymässäkin painopiste tulee olla aidosti yhteiskunnan resilienssiä ja puhtaan teknologian korkean jalostusarvon vientivetoisuutta kasvattavissa investoinneissa, ei kokonaiskulutusta kasvattavissa investoinneissa, kuten datakeskuksissa. Samalla täytyy pitää kiinni aikuiskoulutusmahdollisuuksien parantamisesta, jotta rakenneuudistuksessa työnsä menettäville löytyy korvaavia työmahdollisuuksia. Suomessa tulisi myös varautua vähäisen talouskasvun tulevaisuuteen, koska se näyttää nykyisessä tilanteessa hyvin todennäköiseltä.

Saksa onkin varoittava esimerkki epäonnistuneesta yhteiskunnallisesta uudistuksesta, jossa ensisijaisena tavoitteena on ollut talouskasvu.

Valtion talouden kohentamiseksi tarvitaan elinkeinouudistus

Valtion velan suhteen todellinen huoli on valtion lainojen korkokulujen aiheuttamat kustannukset. Suomen talouden tasapainottamiseen on kyllä tarvetta, mutta kiireellisyydestä ja keinoista voi olla montaa mieltä. Suomen talouden parantamiseksi on esitetty erilaisia ratkaisuehdotuksia. Yksi viimeisimmistä ratkaisuehdotuksista on Helsingin Sanomien vieraskynässä 4.5.2026 julkaistu Juha Tervalan kirjoitus, jossa ehdotettiin työn tarjonnan lisäämistä työmarkkinauudistuksilla. Tervala perustelee kantaansa Saksan vuosituhannen alussa tehdyillä työmarkkinauudistuksilla. Jostain syystä Tervala ei puhu Saksan talouden nykytilanteesta, jossa työttömyys on pysynyt suhteellisen korkealla tasolla ja talouskasvu on ollut lähes pysähdyksissä jo vuosia. Yksi merkittävä tekijä Saksan ongelmista on sen ripustautuminen venäläiseen maakaasuun, josta irtautuminen nopealla aikataululla on ollut haastava ja kallis toimenpide. Saksa onkin varoittava esimerkki epäonnistuneesta yhteiskunnallisesta uudistuksesta, jossa ensisijaisena tavoitteena on ollut talouskasvu. Talouskasvua on tavoiteltu helpoimman tien kautta eli tukeutumalla halpaan fossiiliseen energiaan.

Leikkauksia tekevät päättäjät näyttävät unohtavan, että julkinen sektori on myös merkittävä yksityisen sektorin palveluiden ja tuotteiden ostaja.

Suurin haaste Suomessa ei ole työn tarjonnan puute, vaan globaaleille shokeille altis elinkeinorakenne. Suomessa merkittävä osa viennistä on investointihyödykkeitä, joiden kysyntään vaikuttavat merkittävästi globaalin talouden kriisit. Suomessa on teetetty lukemattomia määriä selvityksiä siitä, kuinka valtion yritystuista merkittävä osa hidastaa rakenneuudistusta. Silti yksikään hallitus ei ole saanut niihin merkittävää muutosta. Sen sijaan työn tarjontaan on jo nykyisen hallituksen toimesta tehty merkittäviä muutoksia sosiaaliturvaa leikkaamalla ja erinäisillä työttömyystukiin kohdistuvilla rajoitteilla. Työttömyys on kuitenkin vain pahentunut eikä se sinänsä ole ihme, koska ihmisten ostovoima on leikkausten myötä heikentynyt ja samanaikaisesti myös julkinen kulutus on leikkausten myötä vähentynyt. Leikkauksia tekevät päättäjät näyttävät unohtavan, että julkinen sektori on myös merkittävä yksityisen sektorin palveluiden ja tuotteiden ostaja.

Turvallisuutta ei taata aseilla vaan diplomatialla ja solidaarisuudella

Suomen merkittävimmät tulevaisuuden uhat tulevat ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamista globaaleista ja kansallisista vaikutuksista. Viime aikoina on tullut myös tutkimuksia, joissa on ennustettu jopa Amoc-merivirran romahtamista, minkä seurauksena Suomen ilmasto muuttuisi Siperian ilmaston kaltaiseksi. Vaikka Amoc-merivirta ei romahtaisikaan, niin ilmastonmuutoksen ja luontokadon seuraukset tulevat olemaan Suomessa hyvin merkittäviä. Yhdysvaltojen ja Israelin Iraniin kohdistuvan hyökkäyssodan myötä on huomattu taas kerran, kuinka fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuminen aiheuttaa hankalia riippuvuuksia globaaleille shokeille. Samoin se vaikeuttaa ihmisoikeusrikkomuksiin puuttumista, koska Suomi ja länsimaat eivät halua sanktioiden pelon takia puuttua muun muassa Saudi-Arabian ihmisoikeusrikkomuksiin. Suomen asejärjestelmien ja tietojärjestelmien riippuvuus Yhdysvalloista ja Israelista on myös merkittävä turvallisuusuhka, koska se pakottaa Suomen olemaan myötämielinen Yhdysvaltojen ja Israelin hallinnolle ja niiden tekemille ihmisoikeusrikkomuksille.

Länsimaat ovat rapauttaneet sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen uskottavuutta kaksinaismoralistisella kyvyttömyydellään tuomita Yhdysvaltojen ja Israelin sotatoimet.

Valtion talouden tasapainottamiseen ja valtion riippuvuuksiin Israelista ja Yhdysvalloista vaikuttavat merkittävästi myös valtavat investoinnit puolustusvoimien asehankintoihin. Venäjän uhan osalta kansainvälisen diplomatian ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen edistäminen olisi paras turvatakuu Venäjän uhkaa vastaan. Tällä hetkellä sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vakavassa kriisissä Yhdysvaltojen ja Israelin laittomien sotatoimien seurauksena. Länsimaat ovat rapauttaneet sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen uskottavuutta kaksinaismoralistisella kyvyttömyydellään tuomita Yhdysvaltojen ja Israelin sotatoimet.

Venäjän asevoimien kyvystä tuntuu olevan koko ajan hyvin ristiriitaista tietoa riippuen siitä, kuka arviot tekee. Siksi tuntuu, että puolustusvoimiin kytkeytyvillä tai muuten militarismia kannattavilla asiantuntijoilla tuntuu olevan intressiä Venäjän uhan liioitteluun. Se, mitä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan voidaan päätellä, on se, että Venäjä iskee maihin, joissa on jo ennestään sekasortoa. Ukraina oli sisällissodassa ennen Venäjän hyökkäystä. Siksi yksi merkittävimmistä toimista Venäjän uhan taltuttamiseksi on haitallisen polarisaation vähentäminen. Siinä keskeisenä toimena on fasismin torjuminen sekä eriarvoisuuden ja osattomuuden vähentäminen. Sosiaalituista ja palveluista holtittomasti leikkaaminen on taas omiaan kasvattamaan yhteiskunnan eriarvoisuutta ja ihmisten osattomuuden kokemusta ja sitä kautta myös heikentämään yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Kirjoittaja:
Timo Kuusiola

Kuva: Kuvassa Sebastian Schultzin maalaama muraali Tampereen Takon kartanotehtaan muurissa. Muraali kuvaa Tampereen paikallishistoriaa ja tehdaskaupungin syntyä.