Greta-ilmiö ja ilmastovaikuttamisen vaikeus

Greta-ilmiö on yksi mielenkiintoisimmista ilmastovaikuttamiseen liittyvistä ilmiöistä. Greta-ilmiöstä on tehty dokumentti, joka esitettiin Ylen Docventures ohjelmassa. Dokumentissa kuvattiin Greta-ilmiön syntyä Gretan näkökulmasta kuvaten hänen elämäänsä ennen ilmiötä ja sen aikana. Elokuvassa ääneen pääsivät niin hänen kannattajansa kuin hänen vastustajansakin.

Greta-dokumentissa tuotiin hyvin esille Greta-ilmiön ristiriitaiset reaktiot. Greta loi toiminnallaan nuorille tien politiikkaan ja se ei ole ollut kaikkien mieleen. Hänen vastustajiensa mielestä hänen kaltaisten nuorten kuuluisi vain käydä kiltisti koulua, jotta he voisivat sitten aikuisena vaikuttaa asioihin. Gretan kansalaisaktivismi on hyvä esimerkki siitä, millaista vastustusta yhteiskuntanormin vastainen toiminta saa aikaan. Toisaalta taas yhteiskuntanormin vastaista toimintaa ihaillaan, mikä näkyy Gretan saamasta valtavasta suosiosta.

Greta-ilmiössä toinen mielenkiintoinen pointti on ilmastovaikuttamisen vaikeus. Greta-ilmiö ratsastaa melko paljon dystooppisilla kielikuvilla, joista monet ovat tosin ikävä kyllä myös tieteellisiä faktoja. Ongelma heijastuu oikeastaan kaikkeen ilmastoviestintään ja se näkyy useissa eri lehtikirjoituksissa. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää kahta Helsingin Sanomissa julkaistua täysin vastakkaista argumenttia hyödyntävää juttua. Toinen juttu on Australialaisen Flindersin yliopiston globaalin ekologian professori Corey Bradshawin Helsingin Sanomissa julkaistu haastattelu. Bradshaw tuo esille edustamansa tutkimusryhmän näkemyksen ihmiskunnan kammottavasta tulevaisuudesta, jos jatkamme nykyisellä polulla. Toista ääripäätä edustaa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen Helsingin Sanomissa julkaistu haastattelu, jossa Taalas luo optimistisia arvioita nykyisten toimien vaikuttavuudesta sekä kritisoi kovaan ääneen ilmastokeskustelun fanaattisuutta.

Edellä mainitut kaksi ilmastokeskustelun toisiin ääripäihin sijoittuvaa juttua kuvastavat hyvin ilmastoviestinnän vaikeuden. Miten kertoa faktoista ilman pelottelua? Jutuissa on usein tietysti myös huomionhakuisuutta, koska huomioinhakuiset lehtiotsikot myyvät paremmin. Tottakai asioista voisi kirjoittaa vähemmän kiinnostavalla tavalla, mutta miksi kukaan haluaisi kirjoittaa juttua, jota kukaan ei lue. Taalaksen näkemykset siitä, että pelottelu ohjaa ihmisiä populistien leiriin ei ole ihan tuulesta temmattu väite. Toisaalta Taalaksen harjoittama ylioptimismi johtaa helposti toimettomuuteen ja välinpitämättömyyteen, koska toivo ripustetaan teknisten ja rakenteellisten uudistusten varaan. Taalaksen esittämien ratkaisujen riittävyydestä voi myös olla montaa mieltä varsinkin, jos huomioon otetaan vielä toinen vakava ekologinen uhka eli luontokato. Rakenteelliset ja tekniset uudistukset eivät myöskään ole mahdollisia ilman poliittista hyväksyntää. Poliittisten päättäjien ja yritysten on vaikea ottaa käyttöön ratkaisuja, joille ei ole kansalaisten hyväksyntää. Koronakriisi osoitti kuitenkin, että sekin on mahdollista. Ilmastotoimien osalta toimien pitäisi olla pysyviä, joten niiden käyttöönotto ilman kansan tukea on koronatoimia haastavampaa.

Myös Greta-ilmiössä vastuukysymys on ohjattu päättäjille ja yrityksille, mikä varmasti on yksi selitys ilmiön suosiolle. Ilmiö ratsastaa myös syyllistämisellä, mikä johtaa helposti kansan polarisaatioon eli eri väestöryhmien väliseen vastakkainasetteluun ja se tekee taas päätöksenteosta entistä vaikeampaa. Ilmiötä on kuitenkin kiittäminen huomion herättämisestä, koska siinä se on onnistunut todella mahtavasti. Ilman Gretan perustaman Fridays for Futuren ja Extension Rebellionin kaltaisia liikkeitä ilmastonmuutos ei olisi välttämättä noussut sellaiseksi mediailmiöksi kuin se nyt on. Tosin IPCC:n raportit ovat tietysti vaikuttaneet tähän myös merkittävästi, mutta raporttien sanoma on tullut Fridays for future- ja Extension Rebellion -liikkeiden kautta kaikille tutuiksi.

Nyt on kuitenkin nähtävissä jo uhkiin väsymistä, minkä takia viestien tulisi muuttua enemmän ratkaisukeskeiseksi. Ratkaisujenkaan esittäminen ei tosin ole helppoa, jos ei samalla halua pahentaa polarisaatiota. Ilmastovaikuttamisen suurin haaste onkin, miten tehdä vaikuttamistyötä pahentamatta samalla kansan polarisaatiota. Tähän kysymykseen pyrimme löytämään vastauksia tulevissa blogikirjoituksissamme.

Kirjoittaja:
Timo Kuusiola

Lähteet:

I am Greta -dokumenttielokuva, Yle Docventures 2.2.2021.

https://areena.yle.fi/1-50603032

Toimettomuus ilmaston­muutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidi­huijaus, sanovat kylmäävän ympäristö­raportin laatijat, HS 26.1.2021
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007762607.html

Pelko ja ahdistus eivät auta ilmastonmuutoksen torjumisessa, HS 17.1.2021https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007744803.html

Creaturan Polarisaatio ja yhteinen tulevaisuus -blogissa pohditaan polarisaation vaikuttavia tekijöitä sekä vaikuttamistyön ja polarisaation välistä ristiriitaa. Lisäksi pohditaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Polarisaatio ja yhteinen tulevaisuus